Takaisin pääsivulle

6.02.2003 klo 02.30

Pyhä pyhittyköön ja saastainen saastukoon edelleen. Minä vahvistan teitä lopun ajan taisteluja varten.

Älkää peljätkö, sillä aika on pian, jolloin haen omani tuuliin ja pilviin, Karitsan hääaterialle. Minä Jeesus Kristus seison tässä teidän keskellänne. Minulla on hyvä tahto teitä kohtaan, teitä ja teidän perhekuntaanne kohtaan. Pian tulee aika, jolloin ravistelen tätä kansakuntaa. Älkää te kuitenkaan murehtiko, sillä tuimat tuulet eivät teitä tule kohtaamaan. Minä totisesti pidän lapsistani huolen. Mikään tuima tuuli, viha, ei pääse heitä kohtaamaan, sillä he ovat kätketyt vereni suojiin. Minä varjelen heitä ja heidän rakkaitaan, joita he rukouksin ovat kantaneet eteeni. Vereni on heidätkin puhdistava, ja kerran he saavat yhdessä iloita taivaan kirkkaudessa.

Vihan tuulien täytyy tulla, sillä se kohtaa lopun aikoina koko maan piiriä. Rakkaudessani Minun täytyy ravistella maan asukkaita toista tulemustani varten, jotta kerran mahdollisimman moni voisi iloita perillä taivaan kirkkaudessa. Minä rakkaudessani annan vaikeuksien kohdata ihmiskuntaa, sillä tahdon vetää mahdollisimman paljon lapsiani taivaan kirkkauteen, ylistämään Minua taivaan pyhissä puutarhoissa, ilossa, levossa ja rauhassa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen, älköönkä peljätkö, sillä Minä pidän huolen tästä kansasta.

Rukoukset tämän kansan keskeltä ovat nousseet korviini vuosisatojen ajan. Aina on ollut joukko uskollisia polvitien kulkijoita, jotka itseään säästämättä ovat panneet elämänsä alttiiksi, ovat uhranneet elämänsä Minun alttarillani. Minulla on hyvä suunnitelma tätä uppiniskaista, kovakorvaista kansaa varten. Älkää siis peljätkö, vaan kantakaa rakkaitanne, naapureitanne, ystäviänne sankoin joukoin eteeni, ja ihmeeni heidänkin kohdallaan tulevat toteutumaan. Minä teen ihmeitä tämän niskurikansan kohdalla, jotta saan monen lapseni kanssa kerran iloita perillä. Pahan valta kasvaa, tuimat tuulet puhaltavat. Elämä laantuu monilla alueilla maassanne. Seuraa konkursseja, lamaa, alasajoa yhteiskunnassanne. Päättäjät ajavat kansaanne kohti turmiollista menoa, mutta kaiken tämän tulen sallimaan, jotta kansani havahtuisi unestaan ihmettelemään, mitä tämä kaikki oikein tarkoittaa. Mitä on tapahtumassa ennen niin vakaassa Suomen maassamme? Minne kulkee Suomen tie?

Vahvistukaa. Vahvistukaa, sillä teitä tahdon käyttää voimallisesti kansani parissa, joka hapuillen etsii silloin tietään Vapahtajansa syliin, turvaan kaikelta kaaokselta, levottomuudelta, joka maanpiiriä kohtaa. Älkää peljätkö. Teitä ja teidän rakkaitanne olen valmistamassa kohti suurempaa pyhyyttä, muovaan teistä käyttökelpoisia, jaloja astioita lopun ajan taisteluihin. Moni nääntynyt sielu silloin löytää täydellisen rauhan ja levon Minussa, Jeesuksessa Kristuksessa. Syntitaakka, pelon taakka, kirpoaa pois ja keskellä levottomuuksien rauha on heidän osansa. Vahvistakaa sydämenne Sanallani, niin että teillä on virvoittaa lähimmäisiänne noina aikoina. Sanani leipä tulee olemaan kiellettyä, mutta lapseni loistavat kuin tähdet pimeyden keskellä. Minä teissä ja te Minussa, Minun valoni ja pyhyyteni loistaa olemuksestanne kuin majakka pimenevässä yössä. Moni tulee pelastumaan.

Rakkaudessani ravistelen koko maan piiriä. Älkää te peljätkö, vaan luottakaa. Teidän polkunne kirkastuu kirkastumistaan. Janoiset, nälkäiset sielut lähellänne ja kauempanakin löytävät tien lepoon ja rauhaan. Pelko väistyy, Minun suojelukseni ja varjelukseni lepää heidän yllään. Korskeina rauhan päivinä rakkauteni ei heille kelvannut, siksi tuimien tuulten täytyy tulla. Tuska ja pelko ajaa ihmisiä etsimään Vapahtajaansa, heidän taattojensa Jumalaa, Häntä, jolta apu on tullut aiemminkin. Syvältä sielun sopukoista löytyy aukko, jonka vain Minä, Jeesus Kristus, voin täyttää. Vihdoinkin turha korskeus häviää ja tilaa löytyy todelliselle sielun Vapahtajalle. Turhuus kirkastuu kansalleni, niin myös omille lapsilleni, jotka ajan houkutusten saattamina ovat ajautuneet maailman houkutuksiin ja kiusauksiin, epäjumalien palvontaan. Sydämeni itkee heidän, rakkaiden eksyneiden lampaideni puolesta. Olisin tahtonut heidät säästää ahdistuksen palavilta nuolilta, mutta vereni täytyy kirkastua heillekin uudestaan sydämen asiaksi. Tämäkin tulee Minulta heidän tosi parhaakseen.

Minä tunnen jokaisen sydämen, olenhan Minä sen luonut. Turhuus ja rakkaudettomuus lähimmäisten hätää kohtaan, elintason huuma on murrettava heidänkin sydämestään. Minä rakkaudessani riisun kaiken korskan, niin ettei jäljelle jää muuta kuin avonainen sydän Minulle, Jeesukselle Kristukselle, Minun pyhyydelleni ja rakkaudelleni. Heitäkin tahdon käyttää lopun ajan taisteluissa, sillä työtä on paljon, nääntyviä sieluja on paljon, laumoittain. Sylini ja rakkauteni kirkastuu monille, monille kansanne jäsenille.

Sukupolvien rukoukset vieläkin ovat tätä maata kantamassa. Siksi armoni on lepäämässä yllänne, maanne yllä. Lopun ajan taisteluissa kuitenkaan yksikään valtio ei säästy Minun sitä ravistelematta, olisihan se rakkaudettomuutta Minulta. Rakkaudessani tätäkin maata olen esirukousten tähden siunannut ja armahtanut, mutta kerran on jokaisen polven notkistuttava eteeni. Minun on ravisteltava tätä kansaa. Hiljaisesti olenkin sitä työtäni aloittanut monien lasteni sydämissä. Siksi olkaa rohkeat, julistakaa Sanaani, missä ikinä kuljettekin. Älkää peljätkö. Minä olen teidän kanssanne. Minä armahdan rakasta kansaani; rakasta Suomen maatani, joka on ollut uskollinen Minulle menneinä sukupolvina. Uskovien esirukoukset ovat maatanne kantaneet ja varjelleet vihollisen hyökkäyksiltä. Näette kuitenkin, että perustus on nyt murenemassa. Siksi tuimat tuulet tulevat, aikaahan ei enää paljon anneta. Moni pelastuu, löytää tien Vapahtajansa syliin. Amen. Halleluja.

 

Takaisin pääsivulle